Undulaatin hoito ja ruokinta

Undulaatti (Melopsittacus undulatus) on alkujaan Australian aroilta kotoisin oleva seurallinen ja vilkas pieni papukaijalaji, joka on valloittanut lemmikkiharrastajat ympäri maailmaa. Luonnonvärisen undulaatin vihreä vartalo, keltaiset kasvot ja musta selkäkuvio tekevät siitä helposti tunnistettavan, mutta jalostus on tuonut mukanaan lukemattomia värimuotoja.

Luonne ja käyttäytyminen

Undulaatti on vilkas, utelias ja paljon liikkeessä, mutta sillä on myös rauhallisia hetkiä päivän aikana. Se viihtyy pareittain tai parvessa, jossa yksilöt saavat jatkuvaa sosiaalista vuorovaikutusta ja turvaa toisistaan. Ihmiselle undulaatti on ystävällinen, kun sille annetaan aikaa rakentaa luottamusta rauhallisella ja lempeällä käsittelyllä. Sitä ei tule napata kiinni väkisin kuin hätätilanteessa, sillä kiinniotto on linnulle hyvin stressaavaa. Luottamus syntyy vähitellen, toistojen ja palkitsevan vuorovaikutuksen kautta.

Undulaatin ääni ei ole voimakas, mutta se on lähes taukoamatonta. Siksi laji ei sovellu kotiin, jossa kaivataan ehdotonta hiljaisuutta.

Undulaatit voivat joskus säikähtää yllättäviä ääniä tai liikkeitä pimeässä. Aroille yksilöille suositellaan monesti himmeää yövaloa, joka voi auttaa lintua rauhoittumaan ja hahmottamaan tilan paremmin, mutta ratkaisu ei ole välttämätön kaikille. Tärkeintä on järjestää undulaateille rauhallinen ja tasainen yöympäristö.

Elinikä

Undulaatin elinikä voi vaihdella huomattavan paljon, ja siksi eri lähteissä ilmoitetut ikäarviot poikkeavat toisistaan. Keskimäärin undulaatti elää noin 8–12 vuotta, mutta yksilöt, joiden ruokavalio, ympäristö ja hoito ovat kohdallaan, voivat yltää 12–15 vuoden ikään. Tähän vaikuttavat sekä linnun perimä että elinolosuhteet.

Undulaattien sukujuurilla on iso merkitys elinikään. Kuten monilla muillakin lemmikkilajeilla, myös undulaateilla esiintyy eroja terveydessä ja pitkäikäisyydessä sen mukaan, millaisista sukulinjoista ne ovat peräisin. Joissain linjoissa voi esiintyä erilaisia aineenvaihdunnallisia tai perinnöllisiä haasteita, jotka saattavat lyhentää elinikää. Tämä ei johdu linnun myyntipaikasta vaan siitä, miten pitkään ja millaisin tavoittein kyseistä linjaa on kasvatettu - tällöin linnun elinikä saattaa olla lähemmäs 5, kuin 10 vuotta.

Elinoloilla on vähintään yhtä suuri vaikutus kuin perimällä. Monipuolinen ja laadukas ruokavalio, mahdollisuus aktiiviseen elämään, lentämiseen ja sosiaaliseen elämään toisten undulaattien kanssa, sekä asianmukainen valo- ja lämpöympäristö tukevat linnun terveyttä pitkällä aikavälillä. Myös stressittömällä arjella ja sairauden merkkien varhaisella huomaamisella on huomattava vaikutus elinikään. Kun nämä asiat ovat kunnossa, undulaatti voi elää hyvinkin pitkään ja pysyä vireänä vielä vanhoilla vuosillaan.

Sukupuolen tunnistaminen

Undulaatin sukupuolen voi määrittää nokan juuressa olevan vahanahan väristä. Yllä olevassa kuvassa erot näkyvät hyvin: aikuisen koiraan vahanahka on selkeän sininen, kun taas naaraan vahanahka vaihtelee vaaleasta beigeen ja ruskeaan. Nuorilla linnuilla vahanahka on vaalea, värit tulevat esiin linnun kasvaessa.

Elinympäristö ja tilantarve

Luonnossa undulaatit lentävät parvina pitkiä matkoja päivän aikana. Tyypilliset siirtymät voivat olla kymmeniä kilometrejä, ja kuivina kausina ne voivat taittaa jopa useita satoja kilometrejä vuorokaudessa etsiessään vettä ja ravintoa. Undulaatti on siis luonnostaan hyvin aktiivinen ja suuria etäisyyksiä liikkuva laji, jonka hyvinvointi perustuu ennen kaikkea tilaan ja mahdollisuuteen käyttää kehoaan sille ominaisella tavalla – lentämällä.

Tämä luonnollinen käyttäytyminen näkyy myös lemmikkinä. Nykyaikaisessa lintujen hoidossa häkkiä ei tulisi mieltää undulaatin varsinaiseksi elinympäristöksi, vaan rauhalliseksi turvapaikaksi, jossa lintu lepää, nukkuu ja syö. Undulaatin varsinainen elämä tapahtuu silloin, kun se saa liikkua laajemmin, tutkia ympäristöä ja lentää vapaasti. Näissä tilanteissa sen utelias ja sosiaalinen luonne pääsee parhaiten esiin – ja silloin lintu tarjoaa myös omistajalleen enemmän iloa ja vuorovaikutusta.

Ihanteellisinta olisi, että undulaatti voisi olla vapaana lintuturvalliseksi tehdyssä huonetilassa suuren osan päivästä tai jopa jatkuvasti. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista, ja siksi häkkitilan tulisi olla mahdollisimman suuri ja suunniteltu niin, että se sallii luonnollisen liikkumisen ja tarjoaa virikkeitä. Parhaiten tähän tarkoitukseen sopii tilava lentohäkki eli aviaario.

Mitä enemmän undulaatilla on tilaa liikkua – huonetilassa, aviaariossa tai näiden yhdistelmässä – sitä paremmin sen lihakset, sydän ja mieli pysyvät kunnossa. Jokainen lisämetri ja jokainen vapaalenton hetki tekee undulaatin arjesta parempaa ja luonnollisempaa.

Sisustus

Undulaatti kaipaa orsia ja kiipeilymahdollisuuksia. Orsien tulisi olla puuta ja eri paksuisia, jotta jalkojen lihakset ja nivelet kuormittuvat monipuolisesti. Muovisia tai hiekkapaperilla päällystettyjä orsia ei pidä käyttää, sillä ne voivat vaurioittaa jalkoja.

Virikkeet tukevat undulaatin luonnollista käyttäytymistä. Turvalliset luonnonoksat, nakerreltavat materiaalit, kiipeilypuut ja pienet lelut tarjoavat tekemistä. Myrkyllisiä puulajeja tai pihkaisia oksia ei tule käyttää.

Huomattavaa on, että peili ei ole undulaatille sopiva virike, sillä lintu ei ymmärrä näkevänsä peilistä itsensä. Sen sijaan peilikuvasta voi tulla sille ”kumppani”, joka ei vastaa sen signaaleihin. Tästä voi seurata turhautumista ja stressiä, joka vaikuttaa linnun yleiseen hyvinvointiin. Undulaatti voi hyvin, kun sen sosiaaliset tarpeet täyttyvät oikeiden lajitovereiden seurassa – ei peilikuvan kautta.

Valo ja päivän rytmi

Undulaatit ovat päiväaktiivisia lintuja, joiden näköaisti on huomattavasti herkempi ja laaja-alaisempi kuin ihmisellä. Ne näkevät muun muassa UV-valoa, jota me emme pysty havaitsemaan lainkaan. Hyvä valaistus ei siis ole undulaatille vain mukava lisä, vaan osa sen jokapäiväistä hyvinvointia: se vaikuttaa linnun vireyteen, ruokahaluun, kommunikointiin, värien havaitsemiseen ja jopa hormonitoimintaan.

Valoisan ajan tulisi olla olla noin 10–12 tuntia, jolloin lintu pysyy aktiivisena ja virkeänä. Suomen oloissa luonnonvalo ei useinkaan riitä, ja erityisesti talvikaudella huoneen yleisvalo jää linnulle liian himmeäksi. Siksi undulaatit hyötyvät linnuille sopivasta LED-päivänvalosta sekä erillisestä UVB-valosta, joka korvaa auringon tuottaman ultraviolettisäteilyn. UVB tukee D-vitamiinin muodostumista ja auttaa lintua hahmottamaan ympäristöään luonnollisemmin.

UV-lampun tulee olla riittävän lähellä lintua, jotta sen vaikutus todella ulottuu perille. Lasin tai muovin läpi UV-säteily ei kulje, joten lamppua ei saa sijoittaa niiden taakse. Oikein sijoitettu lamppu ei häikäise tai kuumene, ja lintu voi itse valita, haluaako se oleskella kirkkaassa valossa vai siirtyä varjoon.

Yöajan tulee olla rauhallinen ja hämärä. Useimmat undulaatit nukkuvat hyvin pimeässä, mutta yksilöt, jotka säikähtävät helposti, voivat hyötyä hyvin himmeästä yövalosta, joka auttaa hahmottamaan ympäristön ja ehkäisee paniikissa tehtyjä pyrähdyksiä.

Undulaatin ruokinta

Undulaatin ruokinnan perusta on monipuolisuus. Luonnossa undulaatit syövät runsaasti erilaisia heinäkasvien siemeniä, ituja ja vihreitä kasvinosia, ja siksi myös kotona ruokavalion tulisi koostua useista eri elementeistä.

Undulaatin siemenseos

Valikoimistamme löytyvä Cunipic Budgies luo hyvän pohjan undulaatin perusruokavalioon. Se on undulaatille suunniteltu täysravinto, joka sisältää kuutta erilaista siementä sekä lisättyjä vitamiineja. Vitamiinit on lisätty ruokaan suihkuttamalla, mikä varmistaa vitamiinien tasaisen jakautumisen ruoassa.

Siemenseos kuuluu perusruokiin, mutta sitä ei kuitenkaan tule tarjota ainoana vaihtoehtona, vaan lisäksi tarjotaan muutakin, jotta ravinto on taatusti riittävän monipuolista.

Lintujen pellettiruoat

Valikoimistamme löytyvä Alpha Pro – Natural Keskikokoisten lintujen ruoka on tasalaatuinen pelletti, joka sisältää linnun tarvitsemat vitamiinit, hivenaineet ja aminohapot. Se sopii pienille ja keskikokoisille papukaijoille, kuten undulaatille, kunhan pelletin koko sopii linnun nokkaan.

Tämän tyyppinen ”All-in-One”-ruokinta ehkäisee esimerkiksi valikoivaa syömistä, eli lintu ei voi syödä vain sen mielestä herkullisimpia ruoan osia. Tämä ehkäisee vitamiinien ja mineraalien puutetta sekä ylipainoa ja rasvamaksaa. Pellettiä voi tarjota siemenseoksen rinnalla osana päivittäistä ruokaa.

Voimaruoka ja proteiininlähteet

Finneron valikoiman Cunipic Egg Food on erinomainen lisä undulaatin ruokavalioon erityisesti pesinnän ja sulkasadon aikana, sekä kasvaville, sairastaville tai sairaudesta toipuville yksilöille.

Voimaruoka on proteiinipitoinen ja sisältää vitamiineja ja aminohappoja. Sitä voi tarjota myös pieninä määrinä ympäri vuoden osana monipuolista ruokintaa.

Tuoreruoka

Undulaatti hyötyy päivittäisestä tuoreruoasta. Erityisen arvokkaita ovat tummat lehtivihannekset (esim. lehtikaali, endiivi, roomansalaatti, voikukan lehdet), yrtit ja vihreät kasvit, idut ja versot. Myös muita vihanneksia ja pieniä määriä hedelmiä voi tarjota.
Moni undulaatti on aluksi varovainen uusien makujen suhteen, joten tuoreruokia kannattaa tarjota sitkeästi uudelleen eri tavoilla pilkottuna tai ripustettuna.
Kielletyltä listalta löytyy mm. avokado, joka on linnuille myrkyllistä, sekä sipulit ja muut voimakkaat kasvit.

Vesi ja lisäravinteet

Vesi vaihdetaan päivittäin, ja kuppi huuhdellaan huolellisesti, jotta bakteerit eivät pääse kertymään.
Jos ruokavaliossa on riittävästi tuoreruokaa ja pellettiä, erillisiä vitamiinivalmisteita ei yleensä tarvita.
Grittiä eli lintuhiekkaa undulaatti (tai muutkaan koukkunokat) ei tarvitse, sillä se kuorii siemenet ennen syömistä. Lintuhiekka on tärkeää suoranokille, kuten peipoille ja kyyhkyuille, jotka nielevät siemenet kokonaisina.

Lisäruoat

Undulaateillekin on kiva silloin tällöin antaa herkkuja - mutta vain linnuille sopivia sellaisia. Hirssintähkät ja valmiit hunajatikut antavat linnuille mukavaa puuhastelua herkullisessa mudossa - esimerkiksi Cunipic-sarjan hunajatangot sopivat undulaateille kivaksi lisäruoaksi silloin tällöin.

Undulaatti on pieni lintu, mutta sen tuoma ilo on suuri. Kun sen tarpeet huomioidaan – tila, valo, ravinto, lajiseura ja lempeä käsittely – undulaatti palkitsee omistajansa uteliaisuudella, leikkisyydellä ja aidolla vuorovaikutuksella.
Kun lintu saa elää lajilleen luonnollista, rikasta elämää, sen ilo tarttuu koko perheeseen.